Propaganda


Propaganda on ollut keskeinen osa sodankäyntiä niin kauan kuin sotia on käyty.
Viimeistään I maailmansodassa 1914–1918 propaganda oli jo varsin massiivista.

Mutta osattiin sitä ennenkin: 30-vuotisen sodan aikana 1600-luvun alussa Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf ja hänen hallintonsa tekivät systemaattista ja tehokasta propagandaa, jolla varmistettiin se, että ruotsalaiset, joita myös suomalaiset silloin olivat, osallistuivat verojen muodossa pitkän sodan ylettömiin kustannuksiin sekä lähettivät nuoria miehiään taisteluihin Keski-Eurooppaan. Tätä propagandaa tekivät papit saarnoissaan – sodan ideologinen perustelu oli luterilaisen uskon puolustaminen katolisuudelta, vaikka tosiasiassa kyse oli Ruotsin puhtaasta valtapolitiikasta, halusta nousta pohjoisen Euroopan suurvallaksi.
Kirkko oli erittäin tehokas tuon ajan joukkoviestintäväline: kun kirkossa käynti oli silloin pakollista, viesti tavoitti kaikki aikuiset koko valtakunnassa ja samaan aikaan.

1700-luvulta Keski-Euroopasta tunnetaan useita puupiirroksia, joissa vastustajaa ivataan.

Toinen maailmansota lienee kuitenkin ensimmäinen sota, jossa propagandaa käytettiin todella massiivisesti varsinkin Saksassa ja Neuvostoliitossa ja jossa sille annettiin asiaankuuluva arvo.

Lentolehtisgalleriassa on esillä talvi- ja jatkosodan ajalta peräisin olevaa, Neuvostoliiton suomalaisille osoittamaa lentolehtispropagandaa.


Galleriaan